"Your name reminds me of a mozzarella."
Eka varsinainen työpäivä oli torstaina. Rheinische Postilla on menossa jonkinlainen joulukortti-kilpailu, johon kuka tahansa työntekijä saa osallistua ja sitä kautta voi mahdollisesti voittaa liput suureen sirkukseen. Mut laitettiin tekemään tätä tehtävää, osittain sen takia, että he varmistuvat mun photoshop/indesign/illustrator -taidoista. Ihan hauskaa sinänsä ja ainakin pomo fiilas mun heikoista yrityksistä.
Iltapäivällä olo alkoi mennä vaan enemmän ja enemmän levottomaksi. Ilmeisesti koko työpaikan sisällä. Ihmiset huutonauroivat saksaksi, en ollut varma pitäiskö mun nauraa mukana. Tavallaan häiritsevää, mut tavallaan ihan hauskaa.
Paikan suurin pomo piti kymmenen minuutin infon kaikille - ainut sana jonka ymmärsin oli Facebook.
Levottomana yritin väsätä jonkinlaista poro-joulukorttia, mikä sit päätyi kolmijalkaisuuteen. Hetken päästä yks työkavereista tuli mun luo hämmästynyt ilme kasvoillaan ja sanoi, että eikös mun pitäis olla jo lähtenyt. Olin epähuomiossa (tai no tiedon puutteesta johtuen) ollut tunnin ylimääräistä töissä.
Illan aikaan mun kännykkä alkoi täyttyä selfieistä, lähinnä Lukaksen kanssa. Ihan loistava ihminen! Tyyppi on pitänyt huolen, ettei mun täydy olla yksin missään tilanteessa. Hoiti jopa prepaidin mulle, et pystyn pitämään yhteyttä paremmin sekä viesteillä että netin välityksellä - ja ettei mun tarvi hakata päätä seinään hostellin tajuttoman huonon wi-fi -yhteyden takia.
Mulla kävi ihan uskomaton tuuri tän työpaikan ja näiden ihmisten kanssa. Iltasin tulee hyvänyön-toivotukset ja aamusin toivotetaan hyviä huomenia. Kahden päivän sisällä oon ehtinyt tutustumaan jo niin moneen uskomattoman ihanaan ihmiseen.
Porukka ihan innoissaan oppimassa suomea ja opettamassa saksaa. Tärkeitä lauseita, varsinkin jos haluaa tilata oluen baarissa.
Kelatkaa, VIP-ihmisille (jostain syystä me kuuluttiin niihin) oli tarjolla ilmasta Frozen Yogurtia. Best party ever.
Eka varsinainen työpäivä oli torstaina. Rheinische Postilla on menossa jonkinlainen joulukortti-kilpailu, johon kuka tahansa työntekijä saa osallistua ja sitä kautta voi mahdollisesti voittaa liput suureen sirkukseen. Mut laitettiin tekemään tätä tehtävää, osittain sen takia, että he varmistuvat mun photoshop/indesign/illustrator -taidoista. Ihan hauskaa sinänsä ja ainakin pomo fiilas mun heikoista yrityksistä.
Iltapäivällä olo alkoi mennä vaan enemmän ja enemmän levottomaksi. Ilmeisesti koko työpaikan sisällä. Ihmiset huutonauroivat saksaksi, en ollut varma pitäiskö mun nauraa mukana. Tavallaan häiritsevää, mut tavallaan ihan hauskaa.
Paikan suurin pomo piti kymmenen minuutin infon kaikille - ainut sana jonka ymmärsin oli Facebook.
Levottomana yritin väsätä jonkinlaista poro-joulukorttia, mikä sit päätyi kolmijalkaisuuteen. Hetken päästä yks työkavereista tuli mun luo hämmästynyt ilme kasvoillaan ja sanoi, että eikös mun pitäis olla jo lähtenyt. Olin epähuomiossa (tai no tiedon puutteesta johtuen) ollut tunnin ylimääräistä töissä.
Työpäivän jälkeen olin semi väsynyt. Lähin kuitenkin seikkailemaan Düsseldorfin kaduille; kävin pyhiinvaellusmatkalla Primarkissa ja ikkunashoppailin pianoja. Tulin kuitenkin tulokseen, että 66 000 euroa on flyygelistä turhan paljon. Ei sovi tänhetkiseen budjettiin.
Edellisenä päivänä mun työpaikan pomo kysyi multa, et haluisinko lähteä muiden harjoittelijoiden kanssa juhlimaan illalla. Paikallinen clubi järjesti I ♥ Düsseldorf -bileet, joihin kuulemma "kaikki oli menossa". Pomo oli varmistellut asiaa, että on ihan ok, jos meen mukaan.
Sovin muutaman muun RP:n harjoittelijan kanssa, että nään ne D'dorf Hauptbahnhofilla, mikä on siis päärautatieasema - kolmen minuutin kävelymatkan päästä mun hostellilta.
Illan aikaan mun kännykkä alkoi täyttyä selfieistä, lähinnä Lukaksen kanssa. Ihan loistava ihminen! Tyyppi on pitänyt huolen, ettei mun täydy olla yksin missään tilanteessa. Hoiti jopa prepaidin mulle, et pystyn pitämään yhteyttä paremmin sekä viesteillä että netin välityksellä - ja ettei mun tarvi hakata päätä seinään hostellin tajuttoman huonon wi-fi -yhteyden takia.
Mulla kävi ihan uskomaton tuuri tän työpaikan ja näiden ihmisten kanssa. Iltasin tulee hyvänyön-toivotukset ja aamusin toivotetaan hyviä huomenia. Kahden päivän sisällä oon ehtinyt tutustumaan jo niin moneen uskomattoman ihanaan ihmiseen.
Porukka ihan innoissaan oppimassa suomea ja opettamassa saksaa. Tärkeitä lauseita, varsinkin jos haluaa tilata oluen baarissa.
Kelatkaa, VIP-ihmisille (jostain syystä me kuuluttiin niihin) oli tarjolla ilmasta Frozen Yogurtia. Best party ever.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti