100 TAGE - Gesundheit!

Työpaikalla sanotuin sana on ihan varmasti 'gesundheit'. Ilmojen viiletessä (just joo, täällä on lämmin, saksalaiset flippaa vaan) nuhaa on vähän jokasella ja aivastuksia tulee ainakin muutama kymmenessä minuutissa. Ja yhden aivastuksen jälkeen vähintään kolmetoista ihmistä sanoo 'gesundheit', mihin aivastava ihminen sanoo 'danke'.

Tänään multa kysyttiin, että miten mä sanon suomeksi tän saman.
"Terveydek-"
"Oh... Never mind".

Sunnuntaina matkasin Lukaksen luo Wuppertaliin. Eka kerta kun lähdin yksin liikkeelle junilla. Bussit, metrot ja ratikat on iisei siihen verrattuna. Se oli jännittävää. Ostin liput asemalta, ja menin junalaiturille. 

Laitoin kysymyksen Whatsapp-viestillä, että mitä mun pitää tehä näillä lipuilla. Vastauksena oli, et "leimaat ne siinä keltaisessa boxissa, joita on siinä junalaiturilla."

No juuh, olin jo junassa.

Koko kakskyt minuuttia meni kuvitellessa kaikkia mahdollisia juttuja, mitä tapahtuu jos jään kiinni tästä tahattomasta rikkeestäni! Rebel since 1996. 

Wuppertalissa käytiin ajelemassa Schwebebahnilla. Se on niiden ihan arkipäiväinen metro, ja mulle se tuntu ihan Lintsiltä. Koska teillä ei ollu tilaa raiteille, ne raiteet rakennettiin ylös. Metro, joka menee teiden yläpuolella. Metro, joka menee yhtä raidetta pitkin ja joka huojuu samalla kun se ajaa.

Mul on kaks sanaa tälle = So cool.

Sit käveltiin Wuppertalin keskustassa, kivoilla kaduilla ja käytiin muutamassa kahvila/ravintolassa. 

Siitä on kyllä ihan todella iloinen, että mulla on jo ihan tosi paljon kavereita täällä. Tajusin yhtenä päivänä, et joo - mulla ehkä on keittiössä oma jääkaappi(laatikko), mut mulla ei oo mikroa eikä oikeestaan pannuakaan. MITEN VOI TEHÄ RUOKAA?

Mut kaverit on pelastavia enkeleitä, ja kaikki tarjoo kotiansa ruuanlaittomahdollisuudeksi. Ruokaa, hengailuu ja leffoja.

Täähän on ihan ku Suomessa. Ja siitä on tosi ilonen. Mulla on nimittäin tosi kotosa olo täällä.

Eilen mulle tuli sellanen fiilis, et mitä jos en oikeesti haluakaan lähteä. Mä viihdyn täällä, mulla on täällä kivaa ja alan just vasta oppimaan miten täällä eletään. Täällä mä viihdyn ja tänne mä palaan. 

Das steht fest!

Ostin verkkarit, koska ahdisti, ettei mulla ollu mukana muitaku farkkuja. Noh, niistä ratkes jo vyötärönaru. Eli sitä vaan kysyisin, että missä vaiheessa syöminen tulee lopettaa?